Anna-Leena Härkönen
Takana Puhumisen Taito
2014
Kirjan ja Ruusun päivän kirja
Kirjakauppaliitto
156 sivua
Päätin blogia aloitellessani kokeilla rohkeammin esimerkiksi suomalaista nykykirjallisuutta, joka on ollut melko vähän edustettuna lukupinossani. Tätä ajatellen poimin kirjastosta Härkösen "Takana Puhumisen Taito"-kirjan. Härkönen oli suhteellisen turvallinen valinta tuttuna kirjailijana, sillä olenhan kuitenkin 90-luvun teini ja Häräntappoase täten kuului vakiolukemistooni. Kirja oli tämän vuoden Kirjan ja Ruusun päivän kirja eli ilmeisesti ilmaislahja kirjaostojen yhteydessä. Minulta tällainen oli luonnollisesti mennyt ohi.
Kirja koostuu useista lyhyistä pakinamaisista kertomuksista, joissa Härkönen esittää pieniä tuokiokuvia elämästään. Koska olen ollut kauan ulkomaalaisen kirjallisuuden kuurilla, sain heti tämän sivuilta tutun kulttuurillisen tuulahduksen. Sekä tarinoiden maailma oli tuttu, että tunnistin jotain hyvin tuttua Härkösen tavassa suhtautua maailmaan. Samankaltaista samaistumisen kokemusta ei välttämättä ulkomaisesta kirjallisuudesta voi saada, mitä Härkösen kaltaiset kirjalijat tarjoilevat. Kielikuvat ja dialogi eivät ole kirjassa tuttua vain muista kirjoista, vaan myös arkisesta elämästä lukijan ympärillä.
Tarinat ovat kevyitä ja koomisia. Ne leikittelevät arjen sattumuksilla ja Härkönen selkeästi on pitänyt hauskaa tekstinsä kanssa. Se on ikään kuin tämän henkilökohtaista leikittelyä ja tajunnanvirtaa, mutta ei kuitenkaan vaikeasti lähestyttävää ulkopuoliseltakaan. Teksti ylistää tietynlaista trivialisuutta ja tarkoituksenmukaisesti etsii pienen pieniä tarttumakohtia elämästä ja käsittelee niitä tarkasti ja silloin tällöin melko purevastikin. Jollain tapaa näen tekstin olevan myös sukupuolisesti suuntautunutta, mutta tässäkään tapauksessa ei voida puhua "naiskirjallisuudesta" vastakohtana "mieskirjallisuudelle", vaan yksinkertaisesti voidaan huomata tekstissä kirjailijan sukupuolen näkyvän vahvasti. Härkönen kirjoittaa elämästään naisena, äitinä ja vaimona, mutta myös arjessa kamppailevana kirjailijana. Tämän arkisen ja havainnoivan tyylin kautta hän on onnistunut kirjoittamaan viihdyttävän ja helpon pienen kirjan, joka toimii kuin välipalana. Kirja on nopeasti luettu ja suositeltavissa esimerkiksi yhden illan iloksi rentoutuessa tai vaikka junamatkalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti